2kk

Olen nyt ollut omasta mielestäni virallisesti 2kk rouva (oikeasti virallisesti jo 3kk, mutta pyh minä mistään laillisuuksista!).

Jotenkin heti siinä häiden jälkeen inspis hävis täysin ja ei oikein jaksanu ajatella, että tännekin pitäis varmaan saattaa "satu päätökseen", eli kertoo häistä.

No nehän oli maailman parhaimmat. Ikinä. En oo varmaan ikinä yhden päivän aikana itkenyt ja nauranut yhtä paljon ja ollut yksinkertaisesti onnellinen.

En nyt viitsi lähteä koko päivän kulkua teille kertomaan sana sanalta, sillä yleiskatsaus löytyy aika hyvin Nelliinan blogista. En siis pidä häitämme mitenkään hys hys-meinkinä ja ajattelisi, että niistä kertominen tai ihmisille jakaminen rikkoisi jotenkin yksityisyyttämme, mutta emminä vaan jaksa kirjoittaa niistä kinkereistä sen enempää, kun on niin hyvin tiivistettynä Niinankin blogissa :) Toinen blogi, mistä löytyy myös hieman allekirjoittaneen tekstiä, löytyypi täältä: Best day ever

Tässä teille kuitenkin hieman kuvamateriaalia vielä ja meidän virallinen häävideo.

 

Kaikki kuvat: Jarno Lindholm

Video: Paavo Pengermä

Kiitos kaikille blogiani seuranneille! Kysymyksiä saa laittaa häihin liittyen ja kommentteja saa jättää :)  Rouva Kiuru kuittaa!

Viimesiä viedään

Siiiiis.. hoksasin juuri tänään että meidän juhliin on enää hippasen päälle kaks viikkoa. MIHIN TÄMÄ AIKA ON MENNYT?! No töissä lähinnä. Tietty.

Ajattelinkin nyt taas hieman kertoa teille, mitä kuuluu häiden tiimoilta. Loppujenlopuksi ihan hyvää, vaikka pieni stressierkki tuolta takaraivosta yrittää puskea esiin. Tai onkin jo näkyvästi esillä.

Aloitetaanpa nyt jostain kivasta, eli puvusta! Se on vielä melko alkutekijöissään ja moni morsio ois varmaan tässä vaiheessa ihan ryynit housuissa, että SIIIIS EIKÖ SE OO VIELÄ VALMIS. No ei ole, mutta mikäs siinä, kun tiedän, että hääpäivänä se on mun päällä enivei. En mä sitä tartte kahta viikkoa aiemmin kaappiin roikkumaan. Mutta se on siis edistynyt ja ootan kyllä aika innolla lopputulosta. Huomenna itseasiassa on taas sovitus, joten sit näkee taas lisää! Tässä kuitenkin hieman esimakua:

Ylempänä siis hieman esimakua mekon yläosasta (toi harmaa juttu on vaa jotai random kalsarikangasta eikä sitä, mitä tuohon oikeesti tulee!) ja korsetista, jota on pitänyt myös hieman tässä pehmittää matkan varrella. Pitäis jaksaa viimestään vikalla viikolla pitää korsettia vähän enemmänki päällä, niin kroppa taas tottuis, mutta saapi nähdä taas kuinka muistan..

Ja tässä alempana sitten pieni sneak peek afterpartymekosta, jonka olen omin pikku kätösin vääntänyt. Se vaati yhden 11h työpäivän puljulla ja muutaman lisätunnin käsinompelua kotona. Mutta siitä tuli ihan bueno!

Sain myös vihdoin ja viimein otettua kuvaa teille maailman ihanimmasta vintage laukustani, joka sitten häissä pääsee ensi kertaa estradille. Löysin laukun siis 1½ vuotta sitten Berliinistä kirpputorilta. Ajattelin että ei saakeli maksaa varmaan enemmän kun laki sallii, kaveri uskaltautu kysymään ja ZÄDÄM 17€ kiitos. Laukku painaa kun synti, sillä se on täysin strassitettu.. Sisällä on myös ihan minikukkaro, johon tuskin mahtuu yhtikäs mitään, mutta söötti se kyllä on! Mutta joo, tämä oli pienoinen löytö kyllä.

Mitäs muuta? No askarrellu olen jonkin verran ja tässä mm. läjää nimikylteistä. Vielä pitäis muutamat paskarrella, mutta eiköhän se tuosta sitten lutviudu. Muita askarteluita olis myös sitten kyllä ihan kiitettävästi, mutta kattellaa koska niitä sitten ehtis dusaileen..

 

Nyt jos siellä ruutujen takana on jotain häihimme osallistuvia tyyppejä, niin mä sitten vaatetuspuolelta odotan mieluumin övereitä ku vajareita! :D Eli jos siellä nyt joku nihkeilee meidän "musta & valkoinen" pukeutumisteeman vuoksi, että hitsi kun ei voi laittaa valkosta mekkoa, niin LAITA. Odotan näkeväni paljetteja, höyheniä, hääpukuja ja muuta mukavaa. Että ny vaa ranttaliks sitte, kukaan ei kato kieroon ja morsian ei tunne itteensä seinäruusuksi vaikka missä tamineissa astelisitte paikalle!

Huomenna ois tarkotus mennä kattomaan herralle takkia teatterilta (kävin jo ennakkotsekkausreissulla ja nyt pitää ottaa mies ja muu puku mukaan) ja tosiaan omat sovituksetkin ois.. loppuviikko meneekin sitten muiden häslinkien kanssa + töissä ja viikonloppuna kutsuu jälleen Turku ja Turkkusex. YES PLEASE!

Ainii. Oli tolla karvanaamallaki polttarit.... en löydä sanoja.

 

 

 Näihin tunnelmiin..

Laillisesti rouva

Noniin tässä on nyt muutama päivä tullu hengattua virallisesti rouvana, ja ei kyllä fiilikset ole yhtään sen kummosemmat kun aiemminkaan :D Maistraattivihkiminen oli kyllä suoraan sanottuna aivan todella turha ja sääliks käy niitä ihmisiä, joilla ei mitään muuta seremoniaa ole tiedossa. Toki siis jokainen tyylillään, mutta ei siinä 2min höpötyksessä ollut yhtään mitään jännää ja fiilis oli lähinnä et "jaa tässäkö tää ny oli"? No mutta onneksi se meille tärkeämpi päivä ja seremonia on tiedossa sitten syyskuussa, tämä oli vaan tämä laillisesti pakollinen paha, kun syyskuussa meitä ei ole vihkimässä kukaan virallinen taho.

Maistraatista lähdettiin kavereiden ja vanhempieni kera Comoon syömään ja siellä tuli istuttua muutama tunti ja syötyä & juotua oikein olan takaa. Siitä matka jatkui kotiin, missä vielä vähän nautiskeltiin kuoharia ja muiden mennessä nukkuun me tuore aviopari istuttiin parvekkeella juttelemassa niitä näitä ja fiilis oli kyllä ihan bueno.

Maistraattipukuna itselläni toimi tosiaan äitini hääpuku, jonka olin lyhentänyt itselleni sopivammaksi. Korut ja hiuskukat Glitteristä (hiuskukkia hieman tuunattu strasseilla). Sormuskin siinä vilahtaa, mutta virallisesti alan tuota sormusta käyttää vasta syyskuun jälkeen.

Ei kai tässä muuta tällä erää, aikamoista stressiä rupee pukkaamaan, kun töitä on enemmän kun laki sallii ja nyt noita hääjuttujakin pitää ihan tosissaan alkaa tehdä.. ei tässä oo kohta kun kuukausi aikaa h-hetkeen! Aaapuuuva!

Äitienpäivän viettoa

Olipas rento viikonloppu vanhempieni luona Pohjaslahdella! Tuli vietettyä ihana äitienpäivä perheen kesken ja syötyä ulkona.

Vietettiin myös Mr. Sundmanin kanssa myös eräänlaista 10v päivää, nimittäin tasan 10 vuotta sitten sain vanhempani nakitettua Helsinkiin ja omana taka-ajatuksena oli nähdä tuo herra toista kertaa ikinä. Vietimme kivan päivän karvanaaman kanssa ja päätimme myös korkata ensimmäiset kesän jäätelöt Helsingin tuomiokirkon portailla. No nyt ei ihan Helsingissä oltu, mutta päätettiin ne jäätelöt kuitenkin nautiskella :)

Viikonloppuna tuli tehtyä myös kiva toteamus. Kerroin teille aiemmin tuosta laihtumisprojektistani ja kuinka se on kannattanut. No lisää vettä myllyyn lisäsi se, että päätin vanhempieni luona kokeilla äitini hääpukua, sillä mahdollisuus sen käyttämisestä on ollut minun haaveissani pienestä pitäen. Viimeksi kun pukua testasin, niin se ei mennyt kiinni ja joskus aiemmin testatessani, en ollut vielä ihan ehkä tarpeeksi aikuistunut, että puku olisi näyttänyt yhtään miltään päälläni. Vaan kuinkas nyt kävikään? TA-DAA!

Se oli TÄYDELLINEN! Äitini antoi minulle luvan ottaa mekon mukaani, kun ei sillä kukaan siellä aitassa mitään tee. Mekko on aivan ihana sellaisenaan, mutta itseni tuntien, tulisin tuskin sitä käyttämään tuollaisena maksipituisena, joten olen vähän tuumaillut sen lyhentämistä hieman. Tein myös ikäänkuin päätöksen siitä, että taidan laittaa tuon kyseisen mekon päälleni meidän maistraatin siviilivihkimiseen :)

Muutoin viikonloppuna mietittiin hääasioita vähän joka kantilta ja katsastin uusinnan siitä Kuninkaalliset Häät-ohjelmasta. En tiedä olenko oikeasti turhempaa ohjelmaa nähnyt? Jopa Jersey Shore voittaa sen juonenkäänteissään.. No mutta enivei, tuli siellä porukoitten luona tehtyä jotain muutakin häihin liittyvää, nimittäin kerättyä pöytäkoristemateriaaleja:

Ja ei, en ole suunnittelemassa mitään megaluontopöytää, mutta tuollaiset kuolleet oksankäkkyrät sopivat kuin nenä päähän ja mikäs sen parempi paikka hakea niitä, kuin porukoitten tontin ylijäämäoksat :)

Hauskaa, että ehdin jo eilen illalla saada jonkun pienen ahdistuskohtauksen, että ei saakeli, ne hääthän on ihan kohta jo ja en ole tehny mitään. Kunnes tein sellasen tosi nopean to do listan ja sain siitä melkein puolet hoidettua eilisen illan aikana. Että ei kai tässä mitään hirveetä hämminkiä oo..

Bad hair day

Tällä viikolla olen mm. paskarrellut parin kaasoni kanssa. Kyllä vaan, kutsuja meinaan! Laitan niistä parempaa kuvaa jahka ne on saatu postiin asti ettei mee ihan ylläripyllärit pilalle. Vielä pitäis saada eräältä bestmanilta vähän graafikkoapua ja sit saa pistää kutsut matkaan. Kutsuttavia henkilöitähän on vielä muuteltu tässä viime metreillä, kuten varmaan vielä ehditään muutteleen ennen kun ne itse kutsut lähetetään.. Nyt teillä herää kysymys; miksi stressaan kutsujen lähettämisestä puoli vuotta ennen kinkereitä? No koska olen ihan dille. NOEI!
Meikäläisen kaveripiiristä 70% on viikonloppuisin keikkailevia ja monella viikonloppuja varattuna jo pitkälle syksyyn. Eli varmistaakseni kaikkien mahdollisen juhliin pääsyn, haluan lähettää kutsut mahdollisimman aikaisin. Ja että olisi taas yksi homma vähemmän hoidettavana lähempänä juhlapäivää.

No mutta en mä mistään kutsuista tullu tänne joriseen vaa meinaa tälläytymisestä!
Minähän joudun silloin tällöin laittautumaan ihan todella reippaasti, kun on kyseessä esiintyminen/edustaminen/kuvaukset. Eli minulle on nuo tekoripset ja oi-niin-hurjat kirkkaanpunaiset huulipunat enemmän kuin tuttuja. Meikin suhteen siis mitään radikaaleja muutoksia ei tulla näkemään oman häämeikkini osalta. Eli ei, ette näe minua nudella huulipunalla varustettuna..

Meikin olen ajatellut tehdä itse hyvin pitkälti, koska niin teen aina muulloinkin, kun pitää edustaa. Tällä kertaa tosin ajattelin käyttää kaasojeni meikkitietämystä hyväksi ja he saavat suositella minulle parhaat (mutta edulliset) mahdolliset tuotteet, millä saa sen meikin pysymään koko päivän ja etten näyttäisi heti vihkimisen jälkeen joltain pesukarhun ja pandan välimaastosta. Kukaan näistä meikkikaasoistani ei kuitenkaan suostu minulle varsinaista meikkiä tekemään, koska se on liian stressaavaa, joten täytynee tyytyä omaan kätten jälkeen. Yritin ettiä teille jotain kuvaa meikän naamavärkistä perusmeikeissä, mut eihän mitää semmosta fiksua ny löytyny mistään. Niinkun ei musta näemmä oo edellisen postauksen mukaan yhtään fiksua kuvaa aiemmiltakaan vuosilta. Hah!

Mutta siirrytäänpä sit frisyyriin. Alunperin olin ajatellut laittaa hiuksenikin itse, mutta luulen että näillä todennäköisyyksillä siitä päivästä tulee niin bad hair day ettei ole tosikaan. Olen siis vähän kahden vaiheilla mitä teen, sillä minulla ei valitettavasti ole mikään maailman suurin luotto kampaajia kohtaan (nyt kenenkään tutun tartte vetää siellä hernettä nenään) ainakaan kampauksien kohdalla. Minä kun en missään nimessä halua mitään "liian siistiä" mukamas vintagehenkistä kampausta. Tätä on vaikea selittää, mutta usein näkee jossain ammattilaisten tekemiä old school henkisiä kampauksia ja ne ovat vaan jotenkin liian.. nykyaikaisia.

Minulla olisi pari tuttua, jotka saattaisivat kuitenkin tämän rankan seulan läpi päästä, mutta toinen fakta on se, että itseäni ei hotsittaisi sitten yhtään maksaa siitä, että joku laittaa hiukseni, kun periaatteessa voisin tehdä sen ihan hyvin myös itse. Toisaalta tässä kohtaa kuvaan saattaa astua myös jälleen yksi kaasoistani, jota voisin ahdistella hiustenlaiton tiimoilta.. haah!

Mutta, mitä minä sitten haluaisin kaiken tämän vuodatuksen jälkeen? No kuvamateriaali mitä tähän isken, on hyvin pitälti tasan yhden henkilön pärstästä, mutta minkäs teet, kun neidin hiukset ovat aina yhtä tyylikkäät? Noni, ny lähtee:

 Yllättäen haluaisin kiharaa. Ja suurimmaksi osaksi ainakin hiukset täysin auki. Tuo viimeisin kuva miellyttää silmääni ihan überpaljon, eli voi hyvin olla että käyn nipsasemassa hiuksiani hieman, jotta niistä voisi saada edes jotain tuollaista muhkeaa.

Toisaalta. Olen haaveillut jostain megaisosta hatusta ainakin vihkimisen ajaksi + kuvauksiin, joten en tiedä onko tuollainen muhkea lyhyt tukka vähän huono siinä mielessä, ettei vaan näytä joltain pallopäältä. Itse kinkereissä varmaan heivaisin sen hatun johonkin takavasemmalle, ellei se sitten olisi sellaista kokoluokkaa, mitä jaksaisi käyttää koko illan. Ei siinä, hatuthan eivät myöskään ole minulle mitenkään kauhean vieraita asusteita. Hattuinspiraatio näyttää pitkälti tältä:

 Kappas, Ditahan se siinä taas! Ja vielä omassa hääpuvussaan! Tehdäänpä yksi asia nyt selväksi heti: minä en ole (enää) mikään megaditafani, enkä yritä hänen hääeleganssiaan matkia, mutta kamoon KOLMIKOLKKAHATTU! Toisaalta haaveilen kyllä, että hatussa olisi fasaaninsulkia (kuten ylemmässä kuvassa), koska ne nyt vaan näyttävät niin hienoilta. Ettäs tiiätte. Fasaaninsulkien saaminenkin olisi varsin helppoa kun vanhempieni pihalla asustaa n. 20 fasaania.. nämä sulat saattavat näkyä meidän häissä muutenkin kuin vain mahdollisesti meikäläisen päässä.

Ajattelin että tämä postaus jotenkin selventäisi mun ajatuksia. Mutta ihan yhtä solmussa sitä ollaan kun tovi sitten.

Mutta mitä mieltä olette?  Huomaatteko kuinka yritän saada teitä kertomaan mulle juttuja kommenttiboksiin? Noni, no tehkääs ny sit niin!

Palaan muihin asusteisiin, kun jaksan esimerkiksi kuvata ihanan vintagestrassilaukkuni, jonka löysin Berliinin kirpparilta puoli-ilmaiseksi. Oujee sydämiä!

Tapaamista ja inspiraatiota miekkoselle

Hei vaan hei!

Kuten arvata saattaa, en saanut yhtäkään kuvaa aikaiseksi meidän perjantaisesta hääpalaverista. Oli ihan liian kiire nauraa ja nautiskella parhaista jutuista. Yksi kaasoistani (krhm, jotkut ehkä saattavatkin Niinan tietää), heitti minulle kommentin kuinka joku hänen tutuistaan oli pitämässä myös hääpalaveria ja kuinka siellä keskusteltaisiin tyllien värityksestä ja pöytäkoristeista. No meillä ei mennyt ihan samaan tapaan oma hääpalaveri, jossa käsiteltiin mm. muumimukeja, mitkä ihmeet on tregginsit, huono kenkämuoti, paleltuneet kivekset ja mitä näitä nyt on.. eli joo oli todella tärkeää keskustelua itse häistä. No mut saatiin me jotain aikaiseksikin ja sain nyt "hyväksynnän" muilta, eli vahvistuksen, millaiset kutsut olisivat parhaimman näköiset ja pääsin niitä jo aloittelemaankin. Lisäksi suunniteltiin meidän vihkiseremoniaa, josta porukka olikin yllättävän innoissaan, minä kun pelkäsin että kaikki on asenteella EMMÄÄJAKSA!

Tämän lisäksi viikonlopun aikana on saanut muutenkin asioita sovittua ja funtsittua, kun on ollut yksi kaasoista Helsingistä asti vierailemassa koko viikonlopun. Tänään sain myös kuulla häihin tulevan bändin laulajaakin (koska mullehan ei kelpaa kuka tahansa tyyppi tulkitsemaan Sinatraa!), eli sekin asia on reilassa ja sopparit on hoidettu. Voin tuosta musiikkipuolesta palata sitten myöhemmin aiheeseen. Tuntuu että oon palaamassa kaiken suhteen aiheeseen myöhemmin, mut kattokaas ku hyvää kantsii odotella!

Tämän kaiken muun hössötyksen lisäksi oon yrittäny pähkäillä tolle toiselle puoliskolle häiden vaatetusta kun hänellä ei sen suurempaa visiota asiasta ollut. Törmäsinkin taas sitten pitkästä aikaa Pradan miestenmallistoon, mihin rakastuin palavasti ja aiemmin olin katsellut netistä steampunk-henkisiä hääasuja miehille ja kun heitin idean ilmoille tuolle karvanaamalleni, niin hän oli enemmän kuin mukana. Eli saattaapi hyvin olla, että käymme vuokraamassa jotkut housut ja pitemmän takin, mutta Anni (joka on siis myös loistava vaatturi ammatiltaan, eli jos joku haluaa miehelleen mittatilauspuvun sen dressmannin rytkäleen tilalle, niin kannattaapi ottaa yhteyttä!) voisi tehdä tuollaisen leveämmän liivin sitten lisäksi. Itsehän sain jo Mr. Sundmanin taivuteltua laittamaan leopardiplastronin, koska meidän häissä on PAKKO olla jotain leopardikuvioista ja kun omaan vaatetukseen sitä tuskin tällä kertaa tulee, niin tungetaan sitten miehelle. Tämä on siis yksi hyvä syy lisää, miksi tuo mies on maailman paras.

Mutta niin niitä ideakuvia. Ladies, prepare for drooling:

Kuvat

Tuo viimeisen kuvan vasemmanpuoleinen liivi miellyttää miekkoseni silmää suuresti ja varsinkin yhdistettynä tuohon harmaaseen paitaan. Tuon ensimmäisen kuvan oikeanpuoleinen pitkä liivi on kanssa varsin päheä ilmestys, mutta ei ehkä nyt meidän häitämme ajatellen paras vaihtoehto.

Mutta kyllä se niin vaan kuulkaa on, että puku tekee miehen ja saan aina kylmiä väristyksiä näitä kyseisiä otoksia katsellessani. Nam ja drool, ei mulla muuta.

Kuva

Lisäksi olen muuten miettinyt asusteiden käyttöä herran puvustuksessa ja meiltä löytyisi kyllä kaapista vintage silintereitä ja knalleja, joita voisi harkita, mutta varmaan lähinnä kuvaussessiota varten. Muutoin itse näen kyllä liivin, jossa mahdollisesti olisi juuri remmiä ja rensseliä ja ainaskin kellotasku ja ketju näkyvissä.

Ja tämän kaikenhan kruunaa ne Megaman-kuvioiset Vansit...

THE dress

No se puku. Sitä varmaan suurin osa blogin lukijoista (eli kaikki kaverit jotka minut tuntee :D ) mahtavat miettiä. Suurin kysymys varmaan monen huulilla on, että teenkö pukuni itse?
Niille tiedoksi, jotka lukevat tätä blogia, eivätkä tunne minua (ensinnäki MOI!), niin minähän olen ammatiltani pukuompelija ja teen vaatteita työkseni - myös hääpukuja.

Minähän pääsisin oikein edullisesti, jos tekisin pukuni itse, mutta kuten tuossa mainitsin, niin ompelen päivät pitkät vaatteita toisille ja myös niitä hääpukuja. Voitte siis vaan kuvitella, kuinka paljon innostaa enää normitöiden jälkeen alkaa vääntää itselleen pukua, jota on vielä erittäin vaikea itselleen sovittaa? No niinpä, en oo tekemässä. Älkää toki ymmärtäkö väärin - rakastan tehdä hääpukuja muille ja se on aina varsin mieluisaa, varsinkin kun asiakaskuntani puvut ovat yleensä aina jotain hieman erilaisempaa.

Päätin jo aikoja sitten, kun hääpuvusta sai ruveta haaveilemaan, että teetän sen hyvällä ystävälläni Anni Hirolla. Hän jos joku ymmärtää täysin mitä haluan ja hänen työnsä jälki on ihan omaa laatuaan erinomaisuutensa vuoksi.

No mitä minä sitten haluan? Se, että pukuni ei tule olemaan valkoinen, ei varmaan kauhean monelle ole mikään yllätys. Sinällään minulla ei ole valkoista vastaan mitään, mutta tuskinpa mitään hullun kokoista kermapitsihärpellystä tulisi käytettyä sen valkoisen värin vuoksi muutoin enää ikinä ja mitä sitä nyt sitten kaapissakaan jaksaa säilyttää tilaa viemässä? Joten värillistä tulee olemaan - väri jääköön vielä salaisuudeksi, palaan asiaan sitten kun tehtailu alkaa :) Ja puvusta tulee sellainen, jota voin käyttää tulevaisuudessa myös esiintymisasuna. Eli tosi sellainen pliisu ja yksinkertainen... NOT.

Itse hääpäivänä olen suunnitellut pitäväni kahta eri mekkoa, koska en todellakaan jaksa koko iltaa viettää täyspitkässä mekossa, vaan bailaamaankin pitää päästä rennolla meiningillä. Tämän vuoksi teen kakkosmekon itse itselleni (sen kanssa kun ei tule niin paljoa päänvaivaa). Ja koska me olemme menossa ensin maistraatissa hoitamaan nämä lailliset velvollisuudet pois alta ennen itse hääpäivää, niin olen ajatellut sitten tehdä jonkun simppelin mekon siihen tilaisuuteen vaikka sitten siitä valkoisesta. Jaa miksi mennään ensin maistraatissa "naimisiin" ja sitten vielä toisen kerran joskus toiste? No siksi, että meillehän tuo maistraattivihkiminen ei meinaa hevonhuitukkaa, mutta emme myöskään halua, että meidät "vihkii" hääpäivänämme joku random Lissu, joka kiskoo siitä vielä 200€ itselleen ja pahimmassa tapauksessa jaarittelee jotain ihan turhanpäiväisiä. Meidät tulee vihkimään eräs tuttumme, joka sopii vihkimisseremoniaan kuin nenä päähän. Nyt täytyy olla kauhea mysteeriemäntä, mutta en valitettavasti voi kertoa kun vasta hääpäivän jälkeen, kuka tuo henkilö on, sillä se pysyköön salaisuutena kaikille vieraillekin.

No mutta niin, tässä olisi nyt hieman sitä inspiraationlähdettä omaa pukuani varten kuvien kera. En halua itse hääpukuni olevan mikään kauhean muhkea tylliunelma, koska haluan mennä hyvin klassisella linjalla. Minulle on myös tulossa megakorsetti puvun alle, niin ei sellainen uuma sitten ihan tyllipörhellyksessä tule halutulla tavalla esiin. Ja megakorsetilla tarkoitan Annin taidonnäytteitä, joilla lähtee rapsakka määrä vyötäröltä pois. HUOM! Olen kokenut korsettien käyttäjä ja pari vuotta sitten käytin moista ihan päivittäinkin, tässä yksi todiste (itsetehdyssä korsetissa, joka yllättäen on esiintymiskäyttöön, kuten koko muukin garderobi kyseisessä kuvassa):

Noniin se siitä melkein nakuilusta. Minusta tosin löytyy aika vähän mitään edustavia kuvia, jossa olisi enemmän vaatteita päällä. Ehheh. Mutta NYT niitä pukukuvia..

Kuva

Kuva

Kuva

Eli merenneitohelmaa, pitsiä ja haluaisin pukuuni jotain viimeisen kuvan olkainmeininkiä. En siis halua mitään olkaimetonta pukua, vaan jotain pitää tapahtua olkapäiden paikkeilla. Ja koska olen aika rintava, niin yläkropassa ei kuitenkaan saa olla liikaa kangasta (esim kaulaan asti), koska se näyttää itselläni todella tunkkaiselta.

Kuva

Tämä ylläoleva puku ja melkeinpä koko nainen miellyttävät silmääni niiiiiin paljon, ettei sitä oikein voi edes sanoin kuvailla. Päähineestä ja kukkapuskasta lähtien niin upea ilmestys että huh.

Siksi toiseksi mekoksi olen suunnitellut tekeväni jotain tämän tyylistä. Sen kanssa ei onneksi tarvitse stressata sen pahemmin, kun teen sen kerta itse. Väriksi tulee sama, mikä on varsinaisen hääpuvun pohjana ja käytän samaa pitsiä (jos jää yli), mitä toisessakin puvussa.

 

Mitä materiaaleihin tulee, niin osaan olla aika kranttukin. Olen siis jo löytänyt pukuuni sopivan pitsin, mutta piti lähteä tuon rapakon taakse sitä hakemaan, eli teretulemast Viroon! Sieltä löytyi ihana pitsi, jossa EI ole kukkia. Siinä onkin kuulkaa haastavampi tehtävä kun mitä voisi luulla, löytää pitsi ilman kukkakuosia.. ja tietenkin piti pitää mielessä, että budjetti olisi mukava pitää mahdollisimman pienenä. No se oikea pitsi kuitenkin onneksi löytyi ja olen nyt muuten jättänyt kankaiden katselun sikseen ja ajattelin että Annin kanssa sitten palaan asiaan kun se on ajankohtaista, mikä saattanee olla pikemmin kuin luulin, nimittäin jo lounastreffeistä tuossa juteltiin :) Maruseki-treffeistä that is. Omnomnomnom! 

Mutta eiköhän tämä tällä erää oman puvun tiimoilta. Mr. Sundmanin puvusta ei vielä sen suurempaa tietoa ole, muuta kuin että hän haluaa laittaa jotain, mitä joku rokkarikin vois pistää päälleen (en nyt muista kenestä oli kyse). Ja kengiksi tulee minun vuosi sitten joululahjaksi teettämät vansit Megaman-maalauksilla. Nii-i, pelinörtti, mikä pelinörtti.

Mutta tähän loppuun voisin vielä laittaa pari kuvaa lempparihääpuvuistani, mitä olen muille tehnyt. Kertokaa ihmeessä, mitä tykkäätte ja jos kiinnostaa minulta joskus jotain tilata, niin hop hop putiikkiin: www.oliviarougeshop.com